Sanakirjasta löytyy seuraava määritelmä Boerboelille: suuri maatilan koira jolla on tuntematon alkuperä. Mutta tämä on menneisyyttä. Boerboel on nykyään täysimittainen rekisteröity rotu ja Etelä-Afrikan yksi iso ylpeydenaihe.
Kivikauden pitkän aikavälin tutkimukset ovat osoittaneet että Boerboeleiden esi-isät olivat jo olemassa Herodotoksen alueella Tiibetissä, Assyriassa ja Babyloniassa. Esimerkiksi ennen muinaisen Egyptin valloittamista, Assyriassa käytettiin koiria joita puettiin haarniskaan. Nämä koirat otettiin mukaan pitkille vaelluksille ja niin ne vähitellen olivat levinneet ympäri maailman. Myöhemmin, kiitos Aleksanteri Suuren, nämä koirat ilmestyivät Eurooppaan. On löydetty maininta että vuonna 326eKr. hänelle lahjoitettiin 156 valtavaa koiraa jotka olivat koulutettuja taistelemaan leijonia ja norsuja vastaan. Vuosisatojen kuluessa koirat muuttivat ulkonäköä ja vähitellen muodostivat kaksi koiratyyppiä: mastiffit ja metsästyskoirat. Mastiffeja käytettiin suojelukoirina ja taistelukoirina ja metsästyskoiria ruuan hankkimiseen, eli metsästykseen.
Molemmat koiratyypit olivat työkoiria ja niissä oli tiettyjä eroavaisuuksia niin ulkonäöllisesti kuin luonteidenkin osalta. Uskotaan että kaikki länsimaissa nykyään tunnetut koirarodut ovat polveutuneet näistä kahdesta tyypistä. Noin 600 vuotta sitten eurooppalaiset aloittivat koirarotujen jalostamisen ja määrätietoisten valintojen, jalostamisen ja koirien yhdistämisen tuloksena tunnemme monia nykyajan rotuja. Osa näistä roduista oli tarkoitettu ainoastaan metsästykseen, toiset paimenkoiriksi, kolmannet kotien ja maatilojen vahdeiksi, sekä moniin muihin tarkoituksiin, mutta yksi asia oli selvä -nämä koirat poikkesivat esi-isistään heidän erinomaisen terveytensä puolesta.
Vuonna 1652, Ian van Riebeeck, yksi edelläkävijöistä Etelä-Afrikkan mantereella, toi mukanaan oman koiransa suojellakseen perhettään ja kotiaan villieläimiltä ja muilta vaaroilta, jotka odottivat heitä joka askeleella tässä asumattomassa maailmankolkassa.
Se oli iso, raskas, mastiffityyppinen koira, joka tunnetaan nimellä "Bullenbeisser". Siihen aikaan erilaisia mastiffityyppisiä rotuja oli jo muodostunut monia, erilaisineen erityispiirteineen jotka olivat ominaisia juuri sille asuinalueelle. Uudisasukkaat jotka saapuivat Etelä-Afrikkaan Ian van Riebeeckin jälkeen, toivat mukanaan myös omia koiriaan. Vähitellen uudisasukkaat siirtyivät asumaan yhä syvemmälle Etelä-Afrikan mantereelle luomaan omia maatilojaan ja kotejaan. Sisäsiitoksen ja eristyneisyyden takia koirat alkoivat saamaan enemmän Assyrian esivanhempien tunnuspiirteitä. Eläminen vaikeissa olosuhteissa oli merkittävin tekijä Boerboel-rodun kehittymisen kannalta. Siihen aikaan ei ollut eläinlääkäreitä tai lääkityksiä koirille ja selviytyäkseen niiden oli täytynyt turvautua pelkästään itseensä. Vain vahvimmat työkoirat selvisivät hengissä, sellaiset jotka pystyivät puolustamaan ja auttamaan ruuan hankkimisessa.
Vuoden vaihteessa viime vuosisadalla, Boerboelit onnistuivat palauttamaan aikaisemmin menetettyjä tunnuspiirteitä muinaisista Assyrian koirista ja paikalliset kutsuivat niitä "boeleiksi". Omistajilleen koirat olivat erityisen ystävällisiä (koko perheelle) ja pelottomia kodin puolustajia. He eivät halunneet sairaita, itsepäisiä tai tottelemattomia koiria. Kaupungistuminen maassa ajoi rodun melkein sukupuuton partaalle, koska tyypilliset "boelit" alkoivat pikkuhiljaa hävitä. Ja vasta 1980-luvulla muutama rohkea rodun harrastaja kokoontui ja yhdessä tuumin he päättivät alkaa elvyttämään tätä vanhaa maatilojen koirarotua. Tämän tuloksena luotiin ensimmäinen Etelä-Afrikkalainen Boerboel kasvattajien yhdistys, SABT.
Nykyään Boerboel on erittäin suosittu ja monilukuinen rotu Etelä-Afrikassa ja monet yrittävät kasvattaa Boerboeleita tietämättä tämän rodun ominaisuuksia, jolla on usein kielteinen vaikutus koirien laatuun. Joten ennen kuin olet ostamassa pentua, kysy kasvattajalta onko pennun vanhemmat rekisteröityjä mihinkään rekisteriyhdistykseen. On todella hyvä jos pyydät kasvattajaa lähettämään valokuvat pennun vanhemmista yhdessä vanhempien sukutaulujen kanssa ja kysyt rotuyhdistykseltä tai rekisteriyhdistykseltä haluamasi pentueen laadusta.
